*

Tunteella ja sydämellä

Kaikki blogit puheenaiheesta Historia

Ranskan salongeissa naisvalta

Ranska oli 1600- ja 1700-luvuilla Euroopan mahtavin maa. Kuuluisat salongit elivät kukoistuskauttaan. Ne kokosivat yhteen aikansa kiinnostavimmat miehet ja tyylikkäimmät naiset.

Salonkien historiasta on julkaistu vihdoin myös suomeksi alansa klassikkoteos (Roger Picard: Salonkien aika, Art House 2018). Alun perin Picardin (1884-1950) kirja julkaistiin toisen maailmansodan aikana 1943 New Yorkissa, missä Picard eli maanpaossa.

Arjen seikkailuja Gdanskissa

Gdanskin esikaupunkialueilla on säilynyt hämmästyttävän paljon vanhaa arkkitehtuuria, vaikka kaupungin keskusta tuhoutui toisen maailmansodan aikana kokonaan. Kolmoiskaupungin halkaisevalta Aleja Grunwaldzkalta ei tarvitse poiketa kauas Wrzeszczin tai Strzyżan sivukaduille löytääkseen vanhoja huvilakeskittymiä, jotka voisivat olla suoraan kuin Helsingin Eirasta. Lähiöitä koristavat myös suuret katoliset kirkot, jotka vetävät yllättävän paljon nuortakin väkeä puoleensa aina iltaisin ja sunnuntaisin.

Vaalit Neuvostoliitossa

Siis, kuka olen ja mistä tulen? Jos ei olisi menneisyyttä, niin olisinko olemassa? Usein tuon esille täälläkin Uuden Suomen keskustelupalstalla muistelmia entisestä kotimaastani Neuvostoliitosta. En kuitenkaan riipu menneisyydessä, mutta muistoja ei voi unohtaa ja ne pulpahtavat mieleeni jostain ihan pienistä seikoista tai suurimmista asioista, niin kuin nyt presidentti vaaleista niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Mitä on eteläpohjalainen uho?

Kun eteläpohjalainen uhoaa, se menee esimerkiksi tähän tapaan: ”Meitä oli kolome komiaa samois keisiis, minä Hissa, Laharensua ja minä” tai ”Meill’on kaikkia, meill’ on velakaakin” tai vielä ”Vaikk’on kuinka tavallista yritetty, priimaa siitä vaan on pakannu tulla.”

Peter Nichols; A Voyage for Madmen - maailmanympäryspurjehduskilpailu yksin 1968

Lähes viisikymmentä vuotta sitten 1968-1969 purjehdittiin ensimmäinen yksinpurjehduskilpailu ympäri maapallon ilman pysähdyksiä. Kilpailijoita lähti matkaan yhdeksän - mutta vain yksi saapui perille. Jokaisen tarina on erilainen ja kiehtova. Nicholsin teos on kiehtova trilleri, ajankuvaus, meren kuvaus mutta ennen kaikkea ihmismielen kuvaus.

Toisinkin olisi voinut käydä

Kun Suomi julistautui itsenäiseksi sata vuotta sitten, se ei juuri tavallista kansalaista hetkauttanut. Ei järjestetty juhlia, ei ollut mitään maaliin tulon tuntua. Martti Haavio kirjoitti päiväkirjaansa, että Suomi julistettiin itsenäiseksi sanoin, joista puuttui ”kaikki ciceroninen loistokkuus”.

Lennokasta menoa Juha Hurmeen siivellä

En tiedä, onko Juha Hurme nero, mutta läheltä liippaa. Hullu hän ainakin on, jos uskoo hänen omiin kokemuksiinsa perustuvaa kirjaansa (Hullu, Teos 2012). Hulluksi Hurme on harvinaisen selväjärkinen mies.

Uudessa kirjassaan Hurme esittää vauhdikkaan tulkintansa alkuräjähdyksestä aina vuoteen 1809, jolloin Suomesta tuli osa Venäjää ( Juha Hurme: Niemi, Teos 2017). Aikajänne ei ole enempää eikä vähempää kuin 14 miljardia vuotta. Kyse on koko maailmankaikkeuden kulttuurihistoriasta.

Sitkeän Sandran sisällissota

Heidi Köngäs on kirjoittanut inhorealistisen kurjuuden kuvauksen siitä, millainen oli Suomi sata vuotta sitten (Heidi Köngäs: Sandra, Otava 2017). Näkökulma vuoden 1918 sisällissotaan on punakaartilaisen vaimon, Sandran, ja hänen läheistensa surkea tilanne kotirintamalla.

Eletään Pohjois-Hämeessä Ylä-Väärin kylässä, kahden rintaman välissä. Taistellaan leivästä ja olemassaolosta.

Tacitus, Tanner ja Lehtinen

Lasse Lehtinen on kirjoittanut paksun elämäkerran (880 sivua) Väinö Tannerista (Lasse Lehtinen: Tanner - Itsenäisen Suomen mies, Otava 2017). Kirjalla on yksi selvä päämäärä. Sen tarkoitus on kiillottaa Tannerin (1881-1966) kilpeä ja nostaa hänet unohduksen yöstä itsenäisyyden juhlavuonna.

Ennen kuin puhutaan Tannerista, pitää puhua vähän Lehtisestä. Hän on kiistelty persoona, poliittisesta historiasta väitellyt tohtori, kirjailija, entinen demaripoliitikko ja paljon muuta.

Pirtupullot ratkaisivat sotakoulun paikan

Antti Tuuri kertoo uudessa dokumenttiromaanissaan (Tammikuu 18, Otava 2017), miten Ahto Sippola ja Aksel Bergman perustivat sotakoulua Etelä-Pohjanmaalle loppuvuonna 1917. Historiallisiin faktoihin perustuvaa kertomusta lukee kuin veijariromaania. Tragikoomisia piirteitä on kosolti.

Bergman oli määrätty etsimään sotakoululle sopiva paikka, jonka piti olla tarpeeksi kaukana venäläisistä varuskunnista, joita Pohjanmaallakin oli useita. Asia haluttiin pitää piilossa venäläisten häirinnältä.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä